Vuokra-asunnot

2590 asuntoa

Vuokra-asunnot

Vuokra-asuntoja Helsingissä
Vuokra-asuntoja Helsingissä

Ovikoodi.fi on vuokrattavien- ja myytävien asuntojen esittelyyn erikoistunut palvelu. Sivuiltamme löydät kattavasti vuokra-asuntoja eri puolilta Suomea.

Vuokra-asunnot Suomessa

Suomen kaikista noin 2,6 miljoonasta asunnosta vuokra-asuntoja on reilut 800 000. Siitä reilut puolet on vapaa-rahoitteisia ja loput ovat niin sanottuja Ara-asuntoja, joiden rakentaminen on rahoitettu valtion korkotukilainoilla.

Ensimmäinen oma koti

Vuokra-asunnot suomessaVuokralla asuminen on Suomessa ja euroopassa yleinen tapa asua. Yhä useampi ihminen ja perhe haluavat asua vuokralla. Erityisesti nuoret eivät välttämättä sitoutua pitkiin asuntolainoihin ja omistaa asuntoa. Vuokra-asuminen on joustava ja sen tähden suosittu asumismuoto. Vuokra-asunto on monesti se ensimmäinen koti lapsuuden kodista pois muuton jälkeen. Vuokra-asuminen on helppo tapa aloittaa itsenäistyminen ja omasta kodista huolehtiminen. Vuokralaisena sinun ei tarvitse murehtia remonteista, vastikkeista, yhtiökokouksista eikä muistakaan omistamisen tuomista asioista.

Vuokra-asunto voi löytyä helpostikin, mutta erityisesti suuremmissa kaupungeissa se voi olla hankalaa. Myös vuokrat ovat suhteessa korkeimpia isoimmissa kaupungeissa ja silti halutuimmista vuokra-asunnoista käydään kovaa kilpailua. Kun olet löytänyt mieleisen asunnon, on päätös sen vuokraamisesta syytä tehdä nopeasti.

Vuokra-asuntoon muuttaminen on suhteellisen helppoa eikä vaadi suurta pääomaa. Lue lisää asunnon vuokraamisesta Ovikoodin oppaasta. Vuokravakuus on monesti vuokran lisäksi ainoa rahallinen meno asunnon vuokrauksen yhteydessä. Toki kuluja voi tulla muuttamisesta ja asunnon kalustamisesta ellet vuokraa valmiiksi kalustettua asuntoa, joita on tarjolla erityisesti isoissa kaupungeissa.

Vuokravakuus on yleensä 1-3 kertainen kuukausivuokraan verrattuna ja se asetetaan vakuudeksi vuokralaisen velvoitteiden täyttämiseksi. Mikäli vuokralainen on hoitanut vuokrasopimuksessa sovitut velvoitteet, niin vuokrantaja vapauttaa vuokravakuuden vuokrasuhteen päättyessä takaisin vuokralaiselle. Vuokra-asuntoon voit hakea myös asumistukea.

Kun asut vuokralla myös asunnon vaihtaminen on helppoa. Vuokra-asunnosta eroon pääseminen onnistuu nopeasti irtisanomalla vuokrasopimus kirjallisesti. Vuokralaisella on yhden kuukauden irtisanomisaika, kun taas vuokranantajalla irtisanomisaika on vuokrasuhteen kestosta riippuen 3-6 kuukautta.

Näin löydät vuokra-asunnon

Mistä vuokra-asunto

Vuokra-asunnon voi löytää monella tapaa. Voit hakea vuokra-asuntoa internetistä hakusanalla ”vuokra-asunnot” ja lisäämällä perään toivomasi kaupungin esimerkiksi ”vuokra-asunnot helsinki”. Internetissä on lisäksi sivustoja, joissa on vuokra-asuntoja tarjolla. Yksi näistä sivustoista on myös juuri lukemasi ovikoodi.fi. Asuntoja tarjotaan vuokralle myös paikallislehdissä, joten nämä kannattaa aina selata, sillä normaalisti lehdissä ilmoitetuissa asunnoissa ei ole yhtä kovaa kilpailua kuin verkossa ilmoitetuissa.

Kun etsit vuokra-asuntoa, kannattaa olla aktiivinen erityisesti kuukauden loppupuolella, koska silloin asuntoja on vapautumassa edellisiltä vuokralaisilta. Vuodenajoista loppukesä on vilkkainta aikaa vuokramarkkinoilla. Kesäkaudelle ajoittuu muun muassa valmistujaisia ja paikkakunnan vaihtoja, jolloin asuntoja vapautuu, mutta vastaavasti osa opiskelijoista vasta aloittaa opintojaan ja etsii vuokra-asuntoa.

Kuntien ja yhteisöjen vuokra-asunnot

Myös kunnat omistavat vuokra-asuntoja. Niistä löydät lisätietoja kuntien internetsivuilta ja kuntien asuntotoimistoista. Kuntien vuokra-asuntoja haetaan hakulomakkeella, jonka voit täyttää sähköisesti verkossa tai palauttamalla sen täytettynä asuntotoimistoon.

Kuntien vuokra-asunnot ovat erittäin suosittuja, sillä ne ovat usein muita vuokra-asuntoja edullisempia. Kuntien vuokra-asuntoihin voi olla myös pitkät jonot, joilloin omaa vuokra-asuntoa voi joutua odottamaan pitkään. Kun asukkaita valitaan kuntien vuokra-asuntoihin, huomioidaan hakijan asunnon tarve, tulot ja varallisuus. Monella yleishyödyllisellä yhteisöllä kuten esimerkiksi seurakunnilla voi olla edullisia vuokra-asuntoja tarjolla.

Yksityiset vuokra-asunnot

Yksityishenkilöt ovat merkittävä vuokranantajaryhmä ja yksityisillä markkinoilla on vuokra-asuntoja tarjolla eri puolilla suomea. Yksityisillä vuokramarkkinoilla vuokrat ovat tyypillisesti korkeammat kuin esimerkiksi kuntien vuokra-asunnoissa, mutta vastaavasti oman vuokra-asunnon voit saada nopeammin ilman jonottamista ja hakulomakkeiden täyttämistä.

Vuokralaiset ovat nykyään enemmissä määrin hintatietoisia, joten liian kova vuokra voi karsia hakijoita. Maksukykyisistä ja puhtaiden luottotietojen omistavista vuokralaisista kilpaillaan lähes samaan tapaan kuin parhaista vuokra-asunnoista.

Yksityisiä asuntoja tarjotaan vuokralle normaalisti verkossa mutta myös paikallislehdissä sekä vuokra- että kiinteistövälitysliikkeissä. Sosiaalinen media on tänä päivänä myös tehokas apuväline, olitpa sitten etsimässä tai vuokraamassa asuntoa eteenpäin. Esimerkiksi Facebookissa on vuokra-asuntoihin liittyviä ryhmiä eri kaupunkien osalta. Sivustoilla vuokralaiset ilmoittavat etsivänsä vuokra-asuntoa ja vastaavasti vuokranantajat ilmoittavat vuokrakohteistaan.

Opiskelija-asunnot

Opiskelijat ovat suuri ryhmä vuokralla asujien keskuudessa. Markkinoilla on tarjolla pelkästään opiskelijoille tarkoitettuja vuokra-asuntoja, joita vuokraavat muun muassa ylioppilaskunnat, opiskelija-asuntosäätiöt ja myös itse oppilaitokset. Opiskelija-asunnot ovat yleensä edullisempia kuin tavalliset vuokra-asunnot. Opiskelija voi saada myös asumislisää vuokranmaksua varten.

Senioriasunnot

Senioriasunnot on tarkoitettu asukkaille, jotka ovat täyttäneet 55-vuotta. Ikäraja voi olla joskus myös korkeampi, esimerkiksi 60-vuotta. Senioriasunnot on suunniteltu iäkkäimmille ihmisille heidän tarpeiden mukaan. Niissä on helppo kulkea myös apuvälineiden kanssa ja senioritaloissa on hissit. Senioriasunnot sijaitsevat monesti myös lähellä palveluita. Monesta senioritalosta löytyy myös kerho- tai harrastetiloja, joissa voit viettää aikaa muiden senioreiden kanssa.

Asunnon hakeminen

Voit hakea vuokra-asuntoa yksityiseltä vuokranantajalta suoraan ilman hakulomakkeiden täyttöä. Jos olet opiskelija tai olet hakemassa kunnan tai säätiön vuokra-asuntoa, niin silloin vuokrahakemus pitää tehdä kirjallisesti tai sähköisesti. Vuokrahakemusta tehdessä saatat tarvita liitteiksi muun muassa palkkatodistuksen, tietoa varallisuudesta ja lainoista. Jos et ole EU:n kansalainen tarvitaan ainakin kopio passista tai oleskeluluvasta. Vuokranantaja voi tarkistaa myös luottotietosi.

Vuokra-asuntojen hinnat Suomessa talvella 2015-2016

Vuokrat ovat olleet suhteellisen vakaita ja ne kulkevat normaalisti yleisen hintakehityksen mukaisesti hieman ylöspäin. Viime vuosina vuokrat ovat kuitenkin nousseet Tilastokeskuksen tilastojen mukaan enemmän kuin kuluttujahintaindeksi.

Viimeisimpien tilastojen (09/2015) mukaan kalleimmat vuokra-asunnot löytyvät Helsingissä, jossa keskimääräinen neliöhinta on kohonnut yli 15 euron lukemiin kuukaudessa.Helsingissä neliöhinta on noin 15 euroa neliötä. Edullisimmillaan Suomessa voi asua vuokralla pienessä kunnassa tai kaupungissa noin 9 euron neliöhinnalla kuukaudessa. Koko maan keskimääräinen neliöhinta on viimeisimmän tilaston mukaan 12,38 euroa.

Vapaarahoitteiset vuokra-asunnot ovat kalliimpia kuin ara-asunnot. Koko maassa 12,38 euroa.Esimerkiksi Turun vapaarahoitteiset vuokra-asunnot maksavat keskineliöhinnalta on 12,67 euroa ja ara-asunnot 11,49 euroa neliöltä.

Vuokramarkkinat Suomessa talvella 2015-2016

Asuntomarkkinoiden ympärillä vallitsevan epävarman tilanteen vuoksi vuokra-asumisen suosion on ennusetettu kasvavan. Kysyntä vuokra-asuinnoista on kovaa varsinkin isoimmissa kaupungeissa. Asuntopulan helpottamiseksi ja kysyntään vastaamiseksi rakennusliikkeiden uudistuotanto on ollut myös kasvamaan päin. Lisäksi markkinoille on tullut lisääntyvässä määrin mukaan useampi asuntorahasto, jotka ovat hankkineet asuntoja vuokratakseen niitä eteenpäin. Jotkut asuntorahastoista myös rakentavat tai rakennuttavat uusia vuokrakohteita helpottaakseen pulaa vuokra-asunnoista tehden samalla tuottoa sijoittajilleen.

Vuokra-asunnot ja hyvä vuokratapa

Vuokra-asunnot ja hyvä vuokratapaKuten kiinteistönvälityksessä noudatetaan hyvää välitystapaa, niin vuokrasopimustoiminnassa noudatetaan hyvää vuokratapaa. Hyvän vuokratavan ohjeistukseen on koottu alan pelisäännöt vuokralaisen ja vuokranantajien näkökulmista.

Ohjeissa kiteytyy näkemys, miten vuokrauksen osapuolet haluavat vuokrasuhteen toimivan.Hyvä vuokratapa julkistettiin ensimmäisen kerran vuonna 2003, jolloin sen laativat Suomen Kiinteistöliitto, Suomen Vuokranantajat ja Vuokralaisten Keskusliitto. Kun Hyvää vuokratapaa uudistettiin keväällä 2008, jolloin uudistuksesta vastasivat Vuokralaisten Keskusliitto, Suomen Vuokranantajat SVA, Suomen Kiinteistöliitto ja RAKLI.

Ohjeissa kiteytyy näkemys siitä, miten vuokrauksen eri osapuolet haluavat vuokrasuhteen toimivan. Hyvän välitystavan tavoitteena on olla käytännönläheinen ja auttaa vuokrauksen eri ongelmatilanteissa sekä ehkäistä niiden syntymistä jo etukäteen. Hyvä vuokratapa kertoo muun muassa kuinka toimitaan esimerkiksi vuokran korotuksen tai vaikkapa loppusiivouksen yhteydessä. Ohjeet on koettu alalla hyödylliseksi ja vuokrauksen eri osauolet ovat sitouneet noudatamaan niitä.

Hyvän vuokratavan mukaisessa vuokrasuhteessa kaikki osapuolet ovat tyytyväisiä vuokrasopimukseen. Vuokralaisen näkökulmasta se tarkoittaa, että vuokra ei ole liian korkea ja vuokralaine saa vuokran vastineeksi asua haluamassaan kosissa. Vuokranantajalle on tärkeää ettei tule ylimääräisiä kuluja muun muassa vuokralaisen toiminnan seurauksena ja vuokranantaja saa tuottoa sijoittamalleen pääomalle.

Hyvä vuokratapa pintaa syvemmältä

Vuokrasopimuksen luonteeseen kuuluu luottamus ja avoimuus. Kun vuokrasopimusta tehdään täytyy sopimusosapuolten luottaa toisiinsa, kun vuokralainen antaa asunnon yleensä tuntemattoman ihmisen käyttöön ja vuokralainen ottaa asunnon käyttöönsä perustaen sinne oman kotinsa. Sopimuksen pitkäkestoisuudesta johtuen myös avoimuus on tärkeää osapuolten välillä. Hyvä vuokratapa pyrkii auttamaan ongelmattoman ja toimivan huoneenvuokrasuhteen luonnissa, sen vaalimisessa ja asianmuisessa lopettamisessa. Hyvää vuokratapaa suositellaan noudattavan, vaikka vuokrauksen osapuolet eivät ole sopineet kauhean tarkasti asioita vuokrasopimuksessa. Hyvä vuokratapa ottaa kantaa myös asumiseen asuinyhteisössä. Taloyhtiö tai muu asuinyhteisö voi paremmin, kun sen asukkaat ovat kiinnostuneita yhtiöstä, yhteisistä asioista ja huomioivat muita asukkaita.

Toimivassa asuinympäristössä jokainen asukas tietä vastuunsa piha-alueista ja yhteisistä tiloista sekä laitteista. Asukkaiden tulee huomioida myös tavanomaiset järjestys- ja käyttäytymissäännöt.

Vuokra-asuntomarkkinat tarvitsevat toimiakseen tarpeeksi asuntoja. Yksityiset vuokranantajat ovat tärkeässä roolissa vuokramarkkinoilla täydentämällä ammattimaisten toimijoiden tarjontaa. Toimivat vuokramarkkinat ovat merkittävä asia työllistämisessä ja yhteiskunnan kehittymisessä.

Avoimuus ja vuorovaikutus hyvässä vuokratavassa

Hyvä vuokratapa ohjaa toimimaan avoimesti ja vuorovaikutuksessa molempien osapuolien näkemykset huomioon ottaen reilujen pelisääntöjen mukaan. Jos vuokrasopimukseen sisältyy jotain erityisehtoja esimerkiksi tupakointi- tai lemmikkieläinkielto, on ne tuotava avoimesti esille jo asunnon vuokrausilmoituksessa.

Vuorovaikutus on tärkeää vuokrasopimuksen eri vaiheissa ja muun muassa sopimusosapuolien yhteystiedot ovat syytä pitää ajantasalla kitkattoman yhteydenpidon varmistamiseksi vuokrasuhteen aikana.

Vuokralaisen tärkein tehtävä ja oikeastaan velvollisuus on maksaa sovitun suuruinen vuokra viimeistään sovittuna eräpäivänä. Hyvään vuokratapaan kuuluu, että vuokralainen ilmoittaa mahdollista ongelmista vuokranmaksun suhteen välittömästi vuokranantajalla niiden ilmaannuttua. Myös vuokrauksen tavoitteista esimerkiksi vuokranantajan omasta vuokra-asunnon käyttötarpeesta tulevaisuudessa on hyvä jutella, jos vuokranantajalla on tarkoitus vuokrata asunto vaikka sukulaiselleen tämän tarvitessa asuntoa.

Vuokranantajan on ilmoitettava hyvän vuokratavan pelisääntöjen mukaan myös remonteista, joita taloyhtiö on päättänyt tehdä ja jotka ovat vuokrantajalla tiedossa ja jotka vaikuttavat mahdollisesti vuokrahuoneiston käyttöön. Remonteista on ilmoitettava viipymättä, kun ne tulevat vuokranantajalle tietoon.

Hyvän vuokratavan mukainen vuokrasopimus

Vuokrasopimuksen tehdään aina kirjallisesti hyvän vuokratavan mukaan. Sopimusmalleja on ostettavissa esimerkiksi hyvin varustelluista kirjakaupoista. Monella vuokravälitysliikkeellä on omia sopimuspohjia. Myös internetistä löydät vuokrasopimusmalleja, joiden pohjalta voit oman vuokrasopimuksen tehdä.

Vuokrasopimuksen täytyy olla selkeä ja yksiselitteinen, jossa mainitaan vuokrasopimuksen keskeisten asioiden lisäksi liitteet, jotka ovat osa vuokrasopimusta. Liitteet eivät kuitenkaan saa olla ristiriidassa lain (481/1995) kanssa, joka on annettu vuokrasopimuksen teosta ja asuinhuoneiston vuokrauksesta.

Molempien vuokrasopimusosapuolten kannalta on parasta, että vuokrasopimuksen teon ja sen purkamisen yhteydessä osapuolet yhdessä tekevät vuokrakohteen hallintaan liittyvien tilojen tarkistuksen ja kirjaavat ylös mahdolliset havainnot asunnosta ristiriitatilanteiden välttämiseksi.

Varsin usein edellisen vuokralaisen lähdön yhteydessä tehtyä kunnon tarkastusta käytetään lähtökohtana myös seuraavan vuokrasuhteen alussa. Mikäli vuokrasopimusta halutaan jostain syystä muuttaa myöhemmin tulee muutokset kirjata vuokrasopimukseen selkeästi.

Vuokrankorotuksista sopiminen vapaarahoitteisissa vuokra-asunnoissa

Vuokralainen ja vuokranantaja sopivat vuokrasta vuokrasuhteen alussa. Vanhoissa vuokrasuhteissa vuokrat ovat saattaneet jäädä niin sanotusta markkinatasosta, mutta uusissa vuokrasuhteissa vuokrat noudattelevat varsin usein markkinoilla vallitsevaa hintatasoa.

Vapaarahoitteisissa vuokra-asunnoissa vuokraa voidaan korottaa lain mukaan ainostaan silloin, jos vuokrankorotusta koskeva ehto on kirjattu vuokrasopimukseen. Vuokrasopimuksessa tulee olla maininta vuokrankorotuksen perusteesta ja sen voimassaolopäivästä.

Vuokrakorotuksen perusteeksi kelpaavia syitä ovat muun muassa elinkustannusindeksin mukainen korotus, taloyhtiön hoitovastikkeen nousu tai edellämainittujen yhdistelmä.

Määräaikaiseen, alle kolmen vuoden pituiseen, vuokrasopimukseen ei saa sisällyttää korotusehtoa, joka perustuu indeksiin tai johonkin muuhun vastaavaan ehtoon. Myöskään kiinteät eurot tai prosentit eivät suositeltavia korotusperusteita lyhyissä alle kolmen vuoden mittaisissa vuokrasopimuksissa.

Ehtoja voidaan sisällyttää siis vähintään kolmen vuoden mittaisiin määräaikaisiin muokrasopimuksiin tai toistaiseksi voimassa oleviin vuokrasopimuksiin.

Jos vuokrakorotuksen ehto on sellainen, että vain vuokranantaja pystyy sen laskemaan, on uusi vuokra ja sen voimaan tulopäivä ilmoitettava aina kirjallisesti. Vuokranantajan on pyrittävä tekemään ilmoitus vähintään yhtä kuukautta ennen vuokrakorotuksen voimaantuloa.

Hyvä vuokratapa suosittelee vuokrantajan ilmoittamaan kirjallisesti vuokralaiselle myös niistä vuokrankorotuksista, jotka ovat vuokrankorotuksen perusteena käytettyjen ehtojen mukaiset ja vaikka niiden voimaantulopäivät kävisi vuokrasopimuksesta ilmi.

Vuokrasopimuksen osapuolet ovat sidottuja tehtyyn sopimukseen ja ovat velvollisia sitä noudattamaan. Jos vuokranantaja ei jostain syystä vuokrankorotuksesta ilmoita vuokralaiselle, niin tulee vuokralaisen itse laskea korutus ja huolehtia oikeasta vuokranmaksusta. Jos vuokralainen ei maksa oikea vuokraa, voi vuokranantaja periä korotukset taannehtivasti enintään kolmelta sopimusvuodelta.

Mikäli vuokraa joudutaan korottamaan vapaarahoitteisten asuntojen vuokrauksessa vastoin vuokrasopimuksessa mainittuja perusteluita, on neuvottelut uudesta vuokrasta käynnistettävä vähintään 6 kuukautta ennen suunniteltua vuokrankorotusta.

Vuokrakorotus ei voi olla 15% korkeampi vuosittainVuokrakorotuksien pitää olla kohtuullisia ja korotuksen tulee vastata vuokra-asunnon vuokran todellista arvoa. Vuokrankorotus ei voi 15 prosenttia korkeampi vuosittain, paitsi jos kiinteistöön tai vuokrahuoneistoon on tehty mittavia arvoa kohottavia korjauksia.

Mikäli osapuolet ovat päässeet neuvotteluissa sopimukseen uudesta korotetusta vuokrasta, on hyvä tehdä siitä myös kirjallinen sopimus. Samalla on hyvä sopia myös tasokorotuksen jälkeisten vuosien vuokrakorotuksien perusteet, ajankohdat ja vuokrankorotuksen määrä.

Jos neuvottelut osapuolten välillä eivät tuo toivottua tulosta, niin vuokranantajalla on lain mukaan mahdollisuus irtisanoa osapuolten välinen vuokrasopimus. Irtisanomisen yhteydessä on vuokranantajan hyvä ilmoittaa vuokra, jolla vuokrasopimus voisi jatkua ja mihin mennessä vuokra on hyväksyttävä, jotta sopimus ei irtisanoudu.

Vuokra ja vuokran tarkistukset ara-asunnoissa

Ara-asunnoissa asukasvalinnan perusteena on asunnon tarve, eikä lain mukaan vuokria voi määritellä ja korottaa vapaasti. Ara-asunnoissa vuokrat määritellään niin sanotusti omakustannusperusteisesti eli kaikki taloyhtiön kustannukset katetaan vuokratuloilla.

Jos joku laiminlyö ara-asunnoissa vuokranmaksun, ohjautuu vuokravajeen maksaminen muille asukkaille. Vuokrantanajat ovatkin normaalia herkemmin puuttumassa tapauksiin, jossa vuokralainen ei ole hoitanut vuokranmaksuvelvollisuuttaan.

Vuokrankorotuksista ara-asunnoissa on ilmoitettava kirjallisesti ja siitä ilmoituksesta tulee käydä ilmi uusi vuokra ja korotuksen peruste. Uusi korotettu vuokra voi tulla aikaisintaan voimaan kahden kuukauden kuluttua vuokranantajan ilmoituksen jälkeen.

Jos vuokrasopimukseen on kirjattu erikseen laskutettavat etuudet esimerkiksi vesimaksu, ei niiden korotuksesta tarvitse erikseen ilmoittaa, kun se perustuu lisääntyneeseen kulutukseen tai vuokra-asunnossa asuvien asukkaiden lukumäärän kasvuun.

Vuokravakuus

Vuokralainen suorittaa vuokravakuuden vuokrasuhteen aluksi ja se turvaa vuokrasuhteen velvollisuuksia, vuokra-asunnon huolellista käyttöä ja vuokranmaksuakin. Vuokravakuus turvaa siis vuokranantajaa vuokrasuhteessa. Vuokrasopimukseenkin on hyvä kirjata, että vuokravakuus annetaan kaikkien sopimuksen velvoitteiden täyttämisen varmistamiseksi. Vuokravakuus on annettava ennen kuin huoneiston avainten ja hallinnan luovuttamista.
Vuokravakuus tulee säilyttää erossa vuokranantajan omista varoista
Vuokranantajan tulee säilyttää vakuutta huolellisesti erossa muista omista varoista ja omaisuudesta vuokrasuhteen alusta loppuun. Vuokrasuhteen alussa on hyvä sopia rahallisesti suoritetun vakuuden korosta.

Vuokravakuudesta voidaan periä kulut, jotka vuokralaisen velvollisuuksien laiminlyönnistä ovat tosiallisesti syntyneet. Vuokralainen ei ole vastuussa tavanomaisesta kulumisesta aiheutuneista korjauskuluista, eikä esimerkiksi pienistä naarmuista ja kolhuista. Vuokralaisen on maksettava sovittu vuokra vuokrasuhteen loppuun asti eikä vuokraa voi jättää hoitamatta vuokrasuhteen viimeisinä kuukausina vedoten vuokravakuuteen.

Mikäli vuokralainen on täyttänyt velvollisuutensa, ei perusteita vuokravakuuden käyttämiseen ole. Tällöin vuokranantajan täytyy palauttaa vuokravakuus täysimääräisenä viipymättä vuokrasuhteen päätyttyä, kun huoneisto ja sopimukseen sisältyvät muut tilat on siivottu, avaimet luovutettu, huoneiston kunnontarkastus on tehty.

Mikäli vuokralainen ei ole täysin hoitanut velvollisuuksiaan, on vuokranantajalla perusteet pidättää osa vuokravakuudesta, mutta loput vuokravakuudesta on palautettava viivytyksettä vuokralaiselle.

Vuokravakuuden pidättämisestä perusteineen on ilmoitettava kirjallisesti vuokralaiselle. Ilmoituksen voi tehdä myös sähköpostilla vuokralaisen ilmoittamaan sähköpostiosoitteeseen. Vuokranantajan täytyy ilmoittaa myös kirjallisesti myös erittely kuluista, jotka ovat syntyneet vuokralaisen toiminnan johdosta.

Vakuutukset

Vuokranantaja voi edellyttää vuokralaisen ottamaan kotivakuutuksen vuokrakotiinsa. Vaikka vuokralainen ei kotivakuutusta edellytä, kannattaa kotivakuutus ottaa omaksi turvaksi. Kotivakuutus, yhdessä siihen sisältyvien oikeusturva- ja vastuuvakuutusten kanssa, kannattaa laskea osaksi asumiskustannuksiasi. Vakuutukset tuovat osaltaanasumismenoihisi ainoastaan pienen lisän, mutta tuovat vastavasti turvaa ja mielenrauhaa. Vakuutukset korvaavat vahinkotilanteessa esimerkiksi irtaimistovahingot sekä mahdollisen sijaisasunnon kustannukset. Kiinteistövakuutukset eivät korvaa vuokralaiselle kuuluvaa irtainta omaisuutta, eikä kuluja mahdollisen sijaisasunnon käytöstä.

Kotivakuutus
Koti-irtaimistolla tarkoitetaan muun muassa seuraavia kotisi tavaroita:

  • kodinkoneet
  • astiat
  • kalusteet
  • kodin tekstiilit
  • tietokone, tabletti ja puhelimet
  • vaatteet ja jalkineet
  • kirjat
  • harrastus- ja urheiluvälineet

Vastuuvakuutus
Kun aiheutat vahingon ulkopuoliselle, korvaa vastuuvakuutus vahingon, josta olet lain mukaan vastuussa ja velvollinen korvaamaan vahingon. Vastuuvakuutus korvaa esimerkiksi koirasi tai lapsesi naapurille aiheuttaman vahingon tai törmäät itse vaikka pyöräillessä parkissa olleeseen autoon ja aiheutat vahingon.

Oikeusturvavakuutus
Oikeusturvavakuutus täydentää kotivakuutuksen yhdessä vastuuvakuutuksen kanssa. Jos aiheutat vahingon ulkopuolisolle henkilölle ja vahinkoa sovitellaan asianajajan avulla, korvaa oikeusturvavakuutus siitä aiheutuneita kohtuullisia kuluja.

Avaimet

Vuokrahuoneiston turvallisuudesta vastaa vuokranantaja lukitusten ja vainten osalta. Avaimet luovutetaan vuokrasuhteen alkaessa vuokralaiselle kuittausta vastaan ja avaimia on luovutettava riittävä määrä vuokra-asunnon asukkaiden lukumäärän perusteella. Riittävä määrä on yksi avain asukasta kohden ja yksi vara-avain.

Jos vuokralainen tarvitsee lisää avaimia, vuokranantaja teettä avaimia tarvittavan määrän. Vuokralaisen täytyy palauttaa vuokrasuhteen päättyessä kaikki vastaanottamansa avaimet, mysö itse teettämänsä.

Vuokralaisen on säilytettävä avaimia huolellisesti koko vuokrasuhteen ajan ja miettimään tarkasti kenelle lainaa avaimia tai antaa niitä käytettäväksi. Avaimissa ei saa olla tietoja huoneistosta, jolla se voidaan esimerkiksi tunnistaa. Näitä tietoja ovat esimerkiksi tarkka osoite avaimenperässä.

Vuokratusta tilasta huolehtiminen

Vuokratun huoneiston tila tarkastetaan ennen kuin vuokrahuoneiston hallinta luovutetaan vuokralaiselle. Tarkistus tehdään myös vuokrasuhteen päättyessä ennen kuin vuokralainen luovuttaa vuokrahuoneiston takaisin vuokranantajalle.

Laki velvoittaa vuokralaista huolehtimaan vuokratusta tilasta, sen kalusteista ja laitteista huolelllisesti. Jos vuokralainen havaitsee vuokrahuoneistossa vian, josta voi seurata vahinko, on vuokralaisen aloitettava toimenpiteet estääkseen vahinko. Tällä tarkoitetaan toimia, joilla estetaan vahingon sattuminen. Näitä toimia ovat esimerkiksi vian pohjalta tehtävät suojaustoimet, ilmoitus vuokranantajalle tai viranomaisille.

Vuokralaisen on ilmoitettava vuokranantajalle kirjallisesti huoneistossa ilmenevistä puutteista ja mahdollista vioista. Mikä vika on luonteeltaan sellainen, että se uhkaa huoneiston kuntoa tai rakenteita, on ilmoitus tehtävä välittömästi. Vuokranantajan tulisi vahvistaa ilmoituksen perille tulo mahdollisien mukaan esimerkiksi sähköpostilla. Lain mukaan vastuu vian tai puutteen korjaamisesta on vuokranantajan vastuulla ja vuokranantajan pitää käynnistää asian korjaustoimenpiteet kohtuullisessa ajassa. Mikäli puute vaikuttaa huoneiston käyttöön merkittävästi, tulee korjaus käynnistää viipymättä ja siten, että se aiheuttaa vuokralaiselle häiriötä mahdollisimman vähän. Mikäli vuokrahuoneistossa on sellainen erityisempää huolenpitoa vaatia laite, on vuokranantajan hyvä antaa vuokralaiselle tarvittavat kirjalliset ohjeet.

Asunto-osakeyhtiön ja vuokranantajan suorittamat remontit

Remonteilla tavoitellaan laadukkaampaa ja turvallisempaa asumista. Lain perusteella vuokrantanjalla on oikeudet suorittaa vuokrahuoneistossa tarvittavia korjaus- ja muutostöitä. Vuokranantajan on ilmoitettava suunnittelemistaan remonteista vuokralaiselle lainmukaisten ja sovittujen aikojen puitteissa. Erityisrä kiireellisyyttä vaativat korjaukset ja muutokset voidaan panna käytääntöön lain mukaan vaikka heti. Korjaukset, joista ei aiheudu olennaista häiriötä, voidaan panna käytäntöön ja suorittaa 14 päivän ilmoitusajan jälkeen.

Isommista vuokrahuoneistoa koskevista remonteista, korjauksista ja parannuksista on vuokranantajan ilmoitettava vuokralaiselle lain mukaan vähintään kuusi kuukautta ennen töiden aloittamista.

Vaikka vuokranantaja olisi asunto-osakeyhtiö, on sillä samat ilmoitusvelvollisuudet kuin yksityisellä vuokranantajalla. Lainmukaiset asuinhuoneiston vuokrauksesta annetut ilmoitusajat eivät koske asunto-osakeyhtiötä silloin, kun yhtiön osakas on vuokranantaja.

Kun vuokranantaja saa tiedon asunto-osakeyhtiön tekemistä remonteista, tulee niistä ilmoittaa välittömästi vuokralaiselle. Ilmoituksessa on mainittava:

  • yhteyshenkilö
  • aloitusajankohta
  • arvioitu remonttiaika
  • ja remontin laajuus.

Vuokralaisella on oikeus saada remontin ajalta vuokranalennus.Jos vuokra-asunto on remontin aikana puutteellinen tai vain osittain käytössä, maksaa vuokralainen alennettua vuokraa. Lainkin mukaan vuokralaisella on oikeus saada aina remontin ajalta vuokranalennus pois lukien tilanne, jossa vahingon aiheuttaja on ollut vuokralainen itse. Vuokranalennus on suhteessa haitan määrään. Vuokralainen on oikeutettu vuokranalennukseen oli remontin suorittaja asunto-osakeyhtiö tai vuokranantaja itse.

Jos vuokralainen joutuu muuttamaan pois vuokra-asunnosta remontin ajaksi, ei vuokralainen ole velvollinen maksamaan vuokraa ollenkaan. Puutteellisessa kunnossa tai vain osittain käyttökelpoisesta huoneistosta maksaa vuokralainen osittaisen vuokran remontin ajalta. Vuokrantajan ei tarvitse tarvitse järjestää vuokralaiselle sijaisasuntoa remontin ajaksi. Hyvän vuokratavan mukaista olisi, että vuokranantaja tarjoaisi vuokralaiselle asuntoa remontin ajaksi jos se on mahdollista. Tällöin vuokralaisella on mahdollisuus valita, ottaako hän vastaan vuokranantajan tarjoaman sijaisasunnon vai valitseeko jonkun muun vaihtoehdon. Jos hän valitsee vuokranantajan tarjoaman asunnon, maksaa hän vuokranantajalle yhdessä sovittua vuokraa.

Vuokranantajan on huolehdittava remontin aikana, että siitä aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa vuokralaiselle. Vuokranantajan on imoitettava hyvän vuokratavan mukaan ohjeita vuokralaiselle esimerkiksi huoneistoon remontin ajaksi jäävien tavaroiden suojaamiseksi sekä miten siivous remontin jälkeen on järjestetty vuokranantajan puolesta.

Ilmoituksessa on hyvä kertoa myös muista mahdollisista käytännön toimenpiteistä ja sen on hyäv sisältää esitys remontin aikaisesta vuokranalennuksesta sekä remontin jälkeisestä vuokrasta. Mikäli esitys on vuokralaisen mielestä kohtuuton, on hänen oltava yhteydessä vuokranantajaan ja aloitettava neuvottelut asiasta. Jos remontin aikaiset asuinolot muuttuvat vuokranantajan esityksestä, on vuokranantajan tarkennettava esitystä.

Remontin todellinen haitta-aste ja vuokranalennuksen lopullinen suuruus selviävät yleensä vasta remontin päätyttyä. Vuokralainen on oikeutettu vahingonkorvauksiin, jos remontin teettäjä tai tekijä on aiheuttanut vahinkoa huolimattomuudellaan remontin aikana.

Vuokralaisen tekemät remontit

Vuokralaisella ei ole oikeus muuttaa tai korjata vuokra-asuntoa ilman vuokranantajan lupaa.Vuokralaisella ei ole lain mukaan oikeutta tehdä vuokra-asuntoon korjauksia tai muutoksia ilman vuokranantajan suostumusta. Lupa on kysyttävä vuokranantajalta, jos suunnittelut esimerkiksi maalauksia, tapetin vaihtoa tai kiinteiden kalusteiden vaihtoa. Luvan saatuaan vuokralaisen on sovittava vuokranantajan kanssa materiaalien ja työn korvaamisesta. Samalla tulee sopia tarkasti milloin korjaukset ja muutokset suoritetaan sekä kuka tekee remontit ja kuka niitä valvoo. Vuokralaisen tulee sopia vuokranantajan kanssa myös aika, jolloin vuokranantaja voi tulla tarkistamaan tehdyt korjaukset ja muutokset. Myös korvaamisen ajankohdasta täytyy sopia.

Mikäli vuokralaisen korjaukset ja muutokset kohottavat huoneiston arvoa, on vuokranantajan korvattava ne sovitun mukaan. Jos osapuolet eivät ole sopineet korvauksesta mitään, niin on vuokralaisella oikeus saada kohtuullinen korvaus huoneiston arvoa olennaisesti nostavista korjaus- ja muutostöistä.

Vuokrahuoneistossa käynnit

Vuokranantajan on sovittava lain mukaan käynneistä huoneistossa vuokralaisen kanssa. Käynnin sopimisesityksenä käy ilmoitus, jossa on pyydetty vuokralaista olemaan yhteydessä, mikäli vuokranantajan ehdottama aika ei jostain syystä sovi. Käynti-ilmoituksesta tulee löytyä aina käynnin suorittajan yhteystiedot, käynnin peruste ja arvioitu käynnin kesto. Vuokranantajan ilmoitus remontista ei korvaa ilmoitusta huoneistossa käynnistä.

Vuokrahuoneistossa käynnin ajankohta on pyrittävä rajaamaan mahdollisimman tarkasti, jotta vuokralaiselle aiheutuisi mahdollisimman vähän häiriötä esimerkiksi työn ja mahdollisten lemmikkieläinten hoidon järjestämisessä. Sovitun huoneistokäynnin ajaksi on vuokralaisen jätettävä turvalukko auki, jotta asuntoon pääsee esimerkiksi yleisavaimella. Vuokralaisen tulee huolehtia muutenkin, että huoneistossa käynti onnistuu turvallisesti.

Vuokranantajan on hyvän vuokratavan mukaan ohjeistettava ulkopuolista huoneistossa kävijää esimerkiksi kiinteistöhuollon henkilöstöä tai muita palveluntuottajia, että huoneisto on vuokralaisen koti ja sovittujen aikataulujen noudattaminen on asianmukaista. Lisäksi huoneistoon on jätettävä suoritetusta käynnistä ilmoitus.

Vuokranantajalla on lain mukaan oikeus päästä vuokrahuoneistoon sovittuna ajankohtana valvoakseen vuokraamansa tilan kuntoa. Jos vuokranantajan käynnin perusteena on asunnon esitteleminen uudelle vuokralaiselle on esittely järjestettävä osapuolten kannalta sopivaan aikaan eikä vuokralainen saa vaikeuttaa tai estää asuntoon pääsyä.

Vuokrasuhteen irtisanominen

Vuokrasopimusten yleisin päättymissyy on sopimuksen irtisanominen. Kun vuokranantaja irtisanoo vuokrasopimuksen on lain mukainen irtisanomisaika alle vuoden kestäneessä vuokrasuhteessa kolme kuukautta. Vähintään vuoden kestäneiden vuokrasuhteiden irtisanomisaika on vastaavasti kuusi kuukautta. Vuokralaisen irtisanoessa sopimus, on irtisanomisaika yksi kuukausi vuokrasuhteen kestosta riippumatta.Vuokranantajan irtisanoessa vuokrasuhteen on irtisanomisaika 6 kuukautta yli vuoden kestäneissä vuokrasuhteissa. Vuokralaisen irtisanoessa vuokrasuhteen on irtisanomisaika aina kuukauden.

Irtisanomisaika lasketaan lain mukaan irtisanomisilmoituksen vastaanottokuukauden viimeisestä päivästä. Vuokrasuhteen osapuolilla on mahdollisuus yhdessä sopia, mistä ajankohdasta irtisanomisaika lasketaan. Lain mukaan irtisanomisilmoitus on tehtävä aina kirjallisesti. Sähköposti tai tekstiviesti ei täytä ainakaan vielä lain vaatimusta.

Häiritsevä elämä vuokra-asunnossa

Vuokrahuoneistossa on oltava mahdollisuus viettää normaalia elämää ja asumiseen sisältyy jonkinasteisten äänien hyväksyntä ja sietäminen. Lasten leikeistä syntyvät äänet ovat normaalia elämää ja sallittua järjestysääntöjen sallimina aikoina. Yöaikaan on kuitenkin vältettävä kovien äänien syntymistä.

Joskus normaaliin elämään kuuluva ja sallittu toiminta voi olla häiritsevää, jos siitä aiheutuu esimerkiksi naapureille kohtuutonta haittaa. Esimerkkejä normaalin elämän häiritsevästä haitasta voi olla vaikka koirien ulvonta ja haukunta, kovaäänisen musiikin soittaminen tai pitkäkestoinen pianon soitto.

Vuokranantaja voi antaa vuokralaiselle varoituksen häiritsevän elämän vietosta. Varoituksen antamisen jälkeen vuokranantajan on mahdollista irtisanoa tai purkaa vuokrasopimus, mikäli edelleen häiritsevää elämää huoneistossa vietetään. Tämä tarkoittaa sitä, vuokrahuoneistosta kantautuu toistuvasti ja jatkuvasti muita asukkaita häiritsevää ääntä tai haittaa, jonka voi aistein havaita.

Jos vuokralainen rikkoo määräyksiä, jotka säilyttävät järjestystä ja terveyttä, on vuokrantajalla oikeus purkaa vuokrasopimus. Näitä määräyksiä ovat muun muassa kiinteistö- ja asunto-oakeyhtiön järjestyssäännöt tai terveys- ja pelastusviranomaisten ohjeet. Järjestyssäännöt eivät saa rajoittaa tarpeettomasti normaalia asumista.

Vuokrahuoneiston loppusiivous

Vuokrasuhteen päättyessä tulee huoneisto ja muut sopimukseen kuuluvat tilat luovuttaa hyvässä kunnossa, tyhjänä ja siivottuna. Vuokrasuhteen alussa on hyvä sopia loppusiivouksesta ja sen tasosta. Vuokranantajan on hyvä muistaa antaa kirjalliset ohjeet, joissa kerrotaan siivouksen tasosta. Ikkunoiden tai esimerkiksi kattojen pesu ei automaattisesti kuulu loppusiivoukseen normaalisti, mutta huoneiston lattioiden, pintojen ja kaappien on oltava pyyhittyinä, Myös roskat tulee olla viety.

Muuttopäivä

Muuttopäivä on lain mukaan vuokrasopimuksen päättymispäivästä seuraava arkipäivä. Esimerkiksi vuokrasopimuksen päättymispäiväksi osuu perjantai, on seuraava arki- ja muuttopäivä maanantai. Jos maanantai on pyhäpäivä, siirtyy muuttopäivä tiistaille. Vuokralaisen on jätettävä vuokranantajan käytettäväksi puolet. Muuttopäivän jälkeisenä päivänä vuokralaisen on luovutettava huoneisto siivottuna ja tyhjänä vuokranantajalle. Myös vuokrasopimukseen sisältyvät muut tilat on siivottava ja tyhjennettävä.

Vuokralainen ja vuokranantaja voivat sopia myös siten, että muuttopäivä on samalla sopimuksen päättymispäivä, jolloin huoneisto on jo muuttopäivänä luovutettava tyhjänä ja siivottuna vuokranantajan hallintaan. Mikäli näin toimitaan, on tämän käytävä ilmi selkeästi vuokrasopimuksessa.

Vuokralaisella on velvollisuus lain mukaan maksaa vuokraa huoneiston hallinnan ajalta. Mikäli huoneisto on vuokralaisen käytössä tai tavaroiden säilyttämistarkoituksessa vielä vuokrasopimuksen päättymisen jälkeen, on vuokralainen velvollinen maksamaan vuokraa todelliselta hallinta-ajalta.