Tarjouskauppa

tarjouskauppa

Tarjouskaupassa asunnon hinta määräytyy kysynnän mukaan eli saat asunnostasi parhaan mahdollisen hinnan. Kaupankäynnin aluksi myytävälle asunnolle määritellään lähtöhinta, josta kaupankäynti alkaa. Asunnon lopullinen myyntihinta määräytyy saamiesi tarjousten perusteella. Myyjä tekee päätöksen minkä tarjouksen hyväksyy. Aina ei korkein tarjous voita. Myyjä voi myös pettyä tarjouskaupassa, jos tarjoukset eivät nouse toivotulle tasolle. Myyjä ei voi myöskään tehdä vastatarjousta.

Tarjouskauppa on tullut jäädäkseen

Kesäkuussa 2012 Kuluttajavirasto antoi myönteisen lausunnon uudesta asuntomarkkinoille lanseeratusta myyntitavasta, jonka Kiinteistömaailma toi markkinoille jo vuonna 2007. Kiinteistömaailman tarjouskauppamalli näyttääkin jo vakiinnuttaneen asemansa asuntomarkkinoilla. Kiinteistömaailman jälkeen mm. Huoneistokeskus otti käyttöön oman tarjouskauppa-mallinsa, joka kantaa nimeä OmaTarjous. Saman konsernin Huom! -ketjulla on myös tarjouskauppa vaihtoehtona asunnon myynnille. Kansainvälisellä RE/MAX -ketjulla on myös tarjouskauppa käytössä, kuten myös valtakunnallisellaOpen Market Kiinteistönvälityksellä. OP-Kiinteistövälitykselle sen on uumoiltu rantautuvan jossain muodossa tulevaisuudessa, sillä asiakkaiden suunnalta halua hoitaa asunnonmyynti tarjouskauppana on havaittu. Myös monella pienemmällä välitysliikkeellä on tarjouskauppa-myyntitapa käytössä.

Miten tarjouskauppa toimii?

Keskeinen ero perinteiseen asuntokauppaan on hinnan ilmoittamistapa tarjottavasta myyntikohteesta. Perinteisessä asuntomyyntiprosessissa myyntikohteelle ilmoitetaan myyntihinta, joka oikeammin on hintapyyntö, mistä ostajaehdokkaat tinkaavat alaspäin. Tarjouskauppa päinvastoin toimii niin, että alkuhinta on velaton myyntihinta, josta ostajaehdokkaiden tulee tehdä lähtöhintaa korkeampia tarjouksia. Selkeämmin eron näiden kahden kauppatavan välillä voi kiteyttää olevan lopullisen myyntihinnan muotoutumistavassa. Kummassakin tapauksessa pohjana toimii kiinteistövälittäjän arvioima asunnon sen hetkinen markkinahinta. Lähtöhinta määritellään kohtuulliseksi, jotta ostajien olisi helppo lähteä tekemään tarjouksia.

Tyypillisin toimintamalli suurissakin kiinteistövälitysyrityksissä on päivittää kohteen sivuja internetissä siten, että kaikki tarjouksen tehneet pystyvät seuraamaan annettuja tarjouksia, saaden näistä lisäksi ilmoituksen sähköposteihinsa. Välittäjä käy tarjoukset läpi myyjän kanssa, joka lopulta tekee päätöksen asunnon myymisestä. Aina suurin tarjous ei ole myyjän kannalta se paras, vaan mm. maksuehdot voivat vaikuttaa myyntipäätöksen tekemisessä. Ainakin Kiinteistömaailman Tarjouskaupassa sekä Huoneistokeskuksen OmaTarjous-menettelyissä myyjä voi hyväksyä tarjouksen aikaisintaan 44 tunnin kuluttua sen saapumisesta.

Tarjouskauppakohteet ovat selkeästi eritelty internetissä sekä lehti-ilmoituksissa perinteisesti myytävistä asunnoista. Tarjouskaupassa mukana oleminen itsessään edellyttää kaupan seuraamista verkossa.

Tarjouskaupalla läpinäkyvyyttä?

Tarjouskaupan taustalla on tarkoitus tuoda läpinäkyvyyttä myytävän asunnon lopullisen kauppahinnan muodostumiseen. Asunnosta tehdyt tarjoukset ovat ostajaehdokkaiden nähtävillä internetissä ja näin ostajien on mahdollista myös reagoida uudella tarjouksella tarpeen mukaan. Internetissä käytävä kauppa ei sinänsä myöskään ole ongelma, sillä tehdyn tutkimuksen mukaan jo 85 % ilmoittaa internetin pääkanavakseen asuntokauppoja tehdessä.

Tarjouskauppametodi on kohdannut myös kritiikkiä, niin että sen on epäilty kohottavan tarpeettomasti asuntojen hintoja ja luovan jopa asuntokuplaa. Alhaisen lähtöhinnan on niin ikään pelätty olevan kuluttajalle harhaanjohtava tekijä. Myös pohdintaa siitä, sisältyykö tarjouskauppaan riski vääristää hintoja fiktiivisillä tarjouksilla, on noussut esiin.

Kuluttujavirasto on pohtinut asioita päätyen sellaiseen lopputulokseen koskien hintojennousua, että oletuksena hinta määräytyy kysynnän ja tarjonnan perusteella myyjän lopulta tehden päätöksen myymisestä. On päätelty, että myös perinteisessä kauppatavassa innokkaiden ostajien välille voi syntyä kilpailua ja tarjoukset saattavat ylittää lähtökohtaisen myyntihinnan. Kuluttajaviraston lausumassa on todettu hintakuplapelkoa koskien, ettei asunnon markkina-arvo ole koskaan eksakti tieto, vaan arvo muodostuu siitä, millä hinnalla se saadaan myydyksi.

Fiktiivisiä tarjouksia koskevia epäilyjä ilmenee myös tavanomaisen kauppatavan kohdalla.

Aluehallintoviraston edustajat voivat tarkastustarkoituksessa vaatia nähtäväkseen kiinteistövälittäjän toimeksiantokirjanpidon tarjouksista merkittyine tietoineen, joten tekaistujen tarjousten toteennäyttäminen onnistuu tasa-arvoisesti molemmissa kauppatavoissa.

Sen sijaan kuluttajien harhauttamisesta matalalla lähtöhinnalla koskien Kiinteistömaailma on tarjouskaupassaan säätänyt, ettei 30 % alle tavoitehinnan olevia lähtöhintoja saa käyttää. Houkuttelua itsessään ei kuluttajaviraston mukaan voida pitää vääränä ellei markkinointi muutu harhaanjohtavaksi.

Tarjouskaupan oletettuja etuja ostajaehdokkaalle:

  • Tarjouskauppaa käydään avoimesti internetissä ja osalliset saavat reaaliaikaisesti tietoa uusista tarjouksista sähköposteihinsa
  • Avoin kauppatapa säästää arvailuilta hintakehityksen suhteen: Ostajaehdokas tietää, mitä toiset ovat tarjonneet ja osaa suhteuttaa omaa tarjousta sen mukaisesti
  • Myyjä voi hyväksyä tarjouksen useimmissa tapauksissa aikaisintaan 44 tuntia tarjouksen saapumisesta, jolloin ostajaehdokkailla on aikaa reagoida ja harkita tarjoustaan uudestaan.

Tarjouskaupan oletettuja etuja myyjälle:

  • Avoin kauppatapa on kuluttajaystävällinen
  • Mahdollisuus asettaa lähtöhinta kohtuulliseksi, mikä houkuttelee ostajia tarjoamaan
  • Ostajaehdokkaiden tarjoukset muodostavat oikeimman markkinahinnan
  • Saat parhaimman mahdollisen hinnan asuntosi myyntihetkellä
  • Jos asuntosi on persoonallinen ja ainutlaatuinen, niin hinnoittelu perinteiseen tapaan voi olla hankalaa